Biokaasu

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta, esimerkiksi lantaa, biojätettä tai kasvimassaa.

Luonnossa biokaasua esiintyy esimerkiksi soilla ja märehtijöiden pötsissä. Ihmisen toiminnan seurauksena biokaasua muodostuu esimerkiksi riisipelloilla, kaatopaikoilla ja biokaasureaktoreissa.

Reaktorissa tuotetun biokaasun tyypillinen koostumus on noin 55 – 70 % metaania (CH4) ja noin 30 – 45 % hiilidioksidia (CO2). Lisäksi kaasussa voi olla pieniä määriä rikkivetyä (H2S), ammoniakkia (NH3), Vetyä (H2) sekä häkää (CO).

Biokaasun tuotannossa pyritään mahdollisimman suureen metaanin osuuteen. Hiilidioksidista ei sinällään ole muuta haittaa kuin, että se laimentaa kaasua.

Rikkivety on epäpuhtaus, jonka pitoisuus haluttaisiin mahdollisimman pieneksi, koska se on myrkyllistä ja syövyttää monia materiaaleja.

Biokaasun lisäksi reaktorista poistuu mädätettä, jota voidaan käyttää peltojen lannoitteena. Lietelantaan verrattuna se on hajuttomampaa ja siinä oleva typpi on helpommin kasvien käytettävissä.